torstai 19. toukokuuta 2011

Kaipuu, tunne, tarve, huume, ihmisyyden tunnusmerkki vai niitä kaikkia?

Ansaitsematon välittäminen, rakkaus. Kiistämättä rakkaus on välittämisen ylin muoto. Se on jotain ehdotonta, jota on vaikea selittää tai syitä ymmärtää. Rakkauden hallitsemattomuus nostaa sen arvoonsa. Rakkaudesta puhuttiin jo antiikissa. Se oli myös Jeesuksen opetuksien keskeisin sanoma.
   Onko rakkaus ihmisen eloonjäännin kannalta vain välttämätön evolutiivinen työkalu, jonka synnyttäjänä toimivat kehon erittämät huumaavat aineet? Rakkaus riuduttaa ihmisiä. Onko tämä riutuminen vain oksitoksiinin puutetta johon ihminen saa riippuvuuden jo ensimmäisellä kerralla ja jonka erittämisen käynnistää vain jokin tietty epävarma tekijä. Jokainen joka rakastaa olisi samalla myös narkomaani. Rakastaa, jotta itselle tulisi tuo huumaava olo kerrasta toiseen.